Meksikolainen ruoka on herkullista ja eksoottista

Meksikolainen ruokakulttuuri on viime vuosina kerännyt suosiota joka puolella Eurooppaa. Meksikolaisia ravintoloita ja ruokarekkoja on Suomessa jo useita, Coronaa (Meksikon tunnetuin olut) saa joka paikasta ja [lehdet:https://kotiliesi.fi/ruoka/meksikolainen-ruoka-tutuksi/ ] ja blogit pursuavat meksikolaisia reseptejä. Eikä mikään ihme, sillä Meksikon ruokakulttuuri on valtavan monimuotoinen ja rikas. Vihdoinkin on alettu ymmärtää ero Tex-Mexin ja Meksikolaisen ruoan välillä. Tex Mex -keittiö on amerikkalaisen ja meksikolaisen ruokakulttuurin fuusio. Se on kehittynyt USA:n eteläisissä osavaltioissa joissa on paljon meksikolaista vaikutusta, kuten Teksasissa, Nuevo Mexicossa, Arizonassa ja Californiassa. Tex Mexiä ovat esimerkiksi chili con carne, burritot, fajitakset ja nachot joiden päälle on kasattu lihaa, sulatettua juustoa ja kastikkeita.

Meksikolaisista ruoista sen sijaan on vaikea antaa vastaavia tyypillisiä esimerkkejä koska eri alueilla on omat ruokakulttuurinsa. Meksikon asukasluku on noin viidesosa Euroopasta puolen Euroopan kokoisella alueella jossa esiintyy kaikkia ilmastotyyppejä. Sen seurauksena Meksikon eri alueilla on usein täysin erilaiset ruokailutottumukset. Mutta muutamat ainesosat ovat yhteisiä kaikille: maissi, tortillat, chili, ja lime. Tortilloita tehdään maissista ja vehnästä, ja niiden rooli on tärkeämpi kuin meille leivän: kaikilla aterioilla on tortilloja. Ne ovat aina ohuita, mutta niitä on eri kokoisia vaihdellen pienestä kämmenenkokoisesta pikkuletusta aina lautastakin suurempaan megatortillaan, joita käytetään Oaxacassa tlayudan tekemiseen.

Tacot ovat Meksikon tunnetuin ruoka, ja niiden idea on että pienen tortillan sisään laitetaan lämmintä täytettä, ja tortilla syödään taitettuna käsin. Tortillan sukulaisia on paljon eri alueilla, esimerkiksi sopet ovat pieniä, pyöreitä ja tortillaa paksumpia maissilettusia joiden reunat on hieman kohotettu. Huaracha on vielä paksumpi, isompi, pitkulainen ja rasvassa paistettu. Vastaavia ruokia on paljon ja eri alueilla on omat versionsa, mutta perusidea on aina sama: maissista tehty lettunen, jonka päälle tulee täytettä.

Tacojen ja tortillojen sukulaisten täytteitä on tusinoittain. Tyypillisimpiä ovat eri tavoin valmistellut lihat, esimerkiksi carne asada eli parillalla paistettu liha, al pastor, joka on marinoita vartaassa paistettua possua tai chorizo, joka nimestään huolimatta ei ole samaa kuin espanjalainen kuivattu makkara vaan tuoretta, maustettua porsaanmakkaraa. Rannikoilla tacoihin laitetaan mereneläviä kuten kalaa tai katkarapuja. Varsinaisen täytteen lisäksi taquerioissa eli taco-ravintoloissa on tarjolla monia eri lisukkeita joita voi lisätä makunsa mukaan. Normaalisti niihin kuuluu monia eri salsoja joiden tulisuusaste vaihtelee, limejä, korianteria, papuja ja raakaa sipulia.

Meksikossa on myös paljon herkullisia pataruokia, joita kypsytetään tuntikausia ja jotka syödään käsin niin että otetaan pala tortillaa ja sen sisälle pistetään lihaa ja kastiketta. Useimpia Meksikolaisia ruokia on käytännössä mahdotonta täydellisesti replikoida Suomessa koska meiltä ei saa niihin tarvittavia aineksia, ennenkaikkea chilejä. Joten jos kaipaat aitoja makuja, talviloma Meksikossa on siihen ratkaisu, ja freedomrahoitus auttaa ostamaan liput milloin vaan.

Mausteista tärkein on tietenkin chili, joka on peräisin Meksikosta. Chilin lajikkeita Meksikossa on 150, joiden joukkoon mahtuu kaikkia tulisuusasteita ja makuja. Perinteiset reseptit usein rakentuvat tietyn chilin ympärille, eikä yhtä chiliä voi missään nimessä korvata toisella. Yksi tärkeimmistä on Yucatanilta tuleva habanero, joka on erittäin tulinen ja jossa on herkullinen hedelmäinen maku. Jos pitää habaneron mausta ja sietää suhteellisen voimakasta tulisuutta, kannattaa kokeilla Yucatanilta peräisin olevia salsoja. Chile serrano on vihreä, sormen mittainen ja vähemmän tulinen kuin habanero. Se on hyvin tyypillinen ja monikäyttöinen chili, joita käytetään esimerkiksi pico de gallo -salsassa. Chilien lisäksi lähes kaikkeen lisätään limeä, jopa olueeseen ja hedelmiin.