Gluteenittomat ruuat voivat myös maistua hyvältä

Gluteenittomat ruuat voivat myös maistua hyvältä

Monelle suomalaiselle tuttu keliakia on harmittava sairaus, jonka myötä monet joutuvat muuttamaan ruokailutottumuksiaan radkaalistikin. Keliakiassa on kyse gluteeniallergiasta. Tällöin esimerkiksi vehnästä, ohrasta ja rukiista löytyvää proteiinia nimeltä gluteeni ei ruuista saa löytyä, mikäli haluaa, ettei keho reagoi siihen. Gluteeniton dieetti on onneksi nykypäivänä helppo toteuttaa, sillä gluteeniton ruokavalio on yhä useamman suomalaisen toive, johon ravintolat ja ruokakaupat pyrkivät tarjoamaan ratkaisuja.

Ruokavalio vaatii totuttelua

Gluteeniton ruokavalio saattaa aluksi tuntua kauhistuttavalta ajatukselta. Siihen on kuitenkin mahdollista tottua. Mikäli olet esimerkiksi ruokakaupassa tekemässä ostoksia viikon ruokia varten, tulee tietty määrä kaupassa vietetystä ajasta varmasti vietettyä ruokien pakkauksista löytyviä etikettejä lueskellen. Kaikkia pakkauksissa olevia ruokia EU:n alueella koskee laki, joka velvoittaa tuoteselostuksien esittämiseen. Tutkaile siis kaikkien ruoka-aineiden ravintoaineet läpi. Mikäli yksi mainittu ravintoaine on esimerkiksi vehnä, ruis, ohra, kaura, speltti tai jokin muu jyvä, sisältää se silloin mitä todennäköisimmin gluteenia. Usein Suomessa myytävissä tuotepakkauksissa nämä yleisimmin allergisoivat aineet on merkitty lihavoidulla fontilla.

Vaihtoehdot

Vaikka olisikin ennen gluteeniallergian toteamista rakastanut vehnää ja muita jyviä sisältäviä ruokia, ei hätä ole tämännäköinen. Vaikka pastasta ja leivästä löytyy gluteenia, ei niitä tarvitse täysin jättää pois ruokavaliostaan. Useimmiten tarjolla on gluteeniton vaihtoehto yleisimmistä ruuista, kuten pastasta, leivästä, riisimuroista ja erilaisista jälkiruuista, joten ruokailun ei tarvitse jatkossakaan olla tylsää!

Lempiruokia on yhtä monta kuin on ihmisiäkin

Lempiruokia on yhtä monta kuin on ihmisiäkin

Kaikilta meiltä on varmasti jossain vaiheessa elämää kysytty, mikä on meille kaikkein mieluisinta syötävää eli lempiruokaamme. Jokaiselta sellainen löytyy ja suurimmalta osalta useampikin eri lempiruoka. On mielenkiintoista huomata, että ihmisillä voi olla suuriakin eroja mieltymystensä suhteen. Jonkun mielestä joku ruoka voi olla ällöttävän makeaa, kun taas toiselle ruoan maut astuvat paremmin esille hyppysellisellä sokeria.

Ruokakulttuuri

Yksi varsin selkeä erottava tekijä saattaa olla eri ruokakulttuuri, johon henkilö on tottunut tai jonka parissa hän on varttunut. Esimerkiksi meille suomalaisille saattaa oikein mainiosti maistua siskonmakkarasoppa, kun taas jollekin muualta päin maailmaa tulevalle se näyttää ja myös maistuu kerta kaikkiaan ylitsepääsemättömän pahalta. Toisaalta esimerkiksi monet arabimaissa käytetyt mausteet tai tietyt japanilaisessa ruokakulttuurissa suositut raaka-aineet saattavat suomalaisen Sepon suussa maistua todella erikoisilta tai jopa luotaantyöntäviltä. Meksikolaiset syövät pienestä pitäen tulista ruokaa, jolloin mausteisen ruuan sietokyky hioutuu jo nuorella iällä aivan eri mittasuhteisiin kuin esimerkiksi suomalaisten kohdalla.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, millaisiin makuihin ihminen on jo lapsesta saakka tottunut. Tutut maut aiheuttavat lämpimiä mielleyhtymiä ja saavat veden herahtamaan kielelle. Tästä johtuen jotkut saattavatkin sanoa, että lempiruokiin lukeutuvat ehdottomasti oman äidin laittamat pöperöt.

Tyypillisiä suomalaisia makuja

Monelle perinteistä suomalaista keittotaitoa arvostavalle parhaimpia ruokia maailmassa ovat esimerkiksi lihakeitto, karjalanpaisti tai lihapullat. Jollakin saattavat jopa kesäkeitto tai poronkäristys nousta parhaimpien ruokalajien listalla varsin korkealle. Kansainvälisellä mittapuulla mitattuina nämä eivät kuitenkaan ole lähelläkään kärkeä, eikä niitä moni edes tiedä olevan olemassa. Sen sijaan on olemassa tiettyjä sellaisia ruokia, jotka nimetään kerta toisensa jälkeen lempiruuaksi riippumatta siitä, missä päin maailmaa kyselyä tehdään. Näitä ruokia ovat etenkin italialaisen keittiön lahjat maailmalle eli erilaiset pastat sekä pizzat. Niiden maku on vastustamaton, ja kun mahdollisuuksia erilaisten pastojen ja pizzojen tekemiseen on rajattomasti, löytyy lähes jokaiselle maittava vaihtoehto. Kenties laajimmin suosittuja pastaruokia ovat nykypäivänä pasta bolognese, lasagne sekä pasta carbonara, joiden riittävän neutraali makumaailma vetoaa meistä suurimpaan osaan.

Sushi vetoaa moneen

Toinen varsin monen suosikiksi nimeämä ruokalaji löytyy aivan toiselta puolelta maailmaa. Kyse on nimittäin japanilaisesta ruuasta ja ennen kaikkea sushista. Sushi jakaa mielipiteet voimakkaasti; monet eivät pidä lainkaan sushista, kun taas monet muut ovat täysiin hurahtaneet sushilla herkuttelemiseen. Usein sanotaankin, että mitä enemmän sushia syö ja tottuu makuun, sitä enemmän siihen jää koukkuun.

Ruokamieltymykset

Se, miksi joku ihminen pitää jostain ruuasta ja joku toinen ei, on äärimmäisen hyvä kysymys. Kyse ei ole täysin tottumuksesta, sillä myös saman perheen sisällä tismalleen samoja ruokalajeja syövät henkilöt saattavat olla varsin erilaisia sen suhteen, mitkä ruuat maistuvat. Kaksi lähes samanikäistä sisarusta saattavat pitää hyvinkin erilaisista ruuista keskenään. Toiselle voi maistua tomaatti kun taas toisen suussa se on kammottavan kirpeä. Jollekin salmiakki on varsinainen himo, kun taas jollekin yhdenkin salmiakkikaramellin syöminen tuntuu kuin pahalta rangaistukselta.

Oli lempiruoka sitten mikä hyvänsä, kannattaa itseään hemmotella sen verran, että järjestää eteensä omaa kaikkien aikojen suosikkiruokaa aina silloin tällöin. Vaikka kaikkia muitakin ruokia söisikin oikein antaumuksella, ei mikään voita sitä omaa iki-ihanaa herkkuruokaa. Ihmisen omasta mielestä herkullista ruokaa syödessä keho vapauttaa endorfiinia saaden aikaan mielihyvän tunteen. Usein lempiruokaansa nauttivan ihmisen bongaa nopeasti hotkivien joukosta, sillä oikein herkullista ja maittavaa ruokaa syövän kasvot suorastaan hehkuvat ja ruokaa tulee lapattua suuhun monin verroin nopeammin.

Olet sitä, mitä syöt

Olet sitä, mitä syöt

“Olet sitä, mitä syöt”, kuuluu tunnettu sanonta. Se ei olekaan aivan harhaanjohtava väite, sillä syömämme ruuat antavat kehollemme kaikki ne ravintoaineet, joita se tarvitsee. Ruoka, jota syömme, vaikuttaa hyvään oloomme ja suojaa terveyttämme ja hyvinvointiamme, kun se on tasapainoista ja terveellistä. On tärkeää valita huolella ne ruuat, joita suuhumme laitamme, mutta yhtä lailla tärkeää on osata annostella ruuat oikeassa mittasuhteessa. Paino pysyy kurissa silloin kun syömiemme ruokien kalorit ja kuluttamamme kalorit ovat sopivasti tasapainossa. Ytimekkäästi voidaan todeta, että terveellisen ruokavalion peruspilareita ovat tasapaino, vaihtelu ja kohtuullisuus. Vaikka ruokatrendit tulevat ja menevät, ovat nämä kolme perusasiaa kestäneet ajan patinaa ja pitävät kutinsa niin kaksisataa vuotta sitten kuin tälläkin hetkellä.

Tasapaino

Tasapaino on avainsana kun puhe on ruuasta ja terveydestä. Terveellinen ja harkittu syöminen vaatii harjoittelua ja paneutumista asiaan, mutta se kannattaa. Tasapainota syömäsi ruoka fyysisten aktiviteettien suhteen siten, että kulutat suunnilleen saman verran energiaa kuin mitä nautit ruuan myötä päivän aikana.

On järkevää syödä enimmäkseen sellaisia terveellisiä ruokia, joita elimistösi todella tarvitsee, ja pyrkiä syömään kohtuudella niitä ruokia, joita nautit lähinnä hyvän maun vuoksi. Terveellinen ruoka koostuu lähinnä tuoreista ja luonnonmukaisista ruuista, mutta kohtuudella nautittuna prosessoidut valmisruuatkin ovat sallittuja helppouden nimissä. Ota huomioon se, että päivittäinen ravintosuositus vaihtelee suuresti sen mukaan, mikä ikäinen on ja kumpaa sukupuolta edustaa.

Vaihtelu

Vaihtelu on elämän suola, ja myös ruokailun suhteen se on tärkeää. Nauti päivittäin ruokia ravintopyörän kaikista viidestä osiosta, jotta kehosi saisi monipuolisesti kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita. Toki myös ruuan mielenkiintoisuus nousee kertaheitolla kun lautaselta löytyy monipuolisesti raaka-aineita ravintoympyrän eri lohkoista.

Kohtuullisuus

Lienee sanomattakin selvää, että kohtuudella tarkoitetaan sitä, ettei innostu liiallisuuksiin herkkujen, alkoholin tai ruuan määrän suhteen. Ruuan ravintoarvoihin paneutuminen kannattaa ja palkitsee, silä keho voi silloin silminnähden paremmin.

Korealainen ruoka on yhä suositumpaa

Korealainen ruoka on yhä suositumpaa

Viime vuosien aikana korealainen ruoka on herättänyt enemmän kiinnostusta myös suomalaisten keskuudessa. Yleisestikin ottaen Suomessa on alettu kiinnostua erilaisten ruokien ja hieman epätavallisempienkin makujen testaamisesta verrattuna siihen, millaista oli vielä kaksikymmentä vuotta sitten. Tästä on kiittäminen globalisaatiota ja internetin mahdollistamaa tiedonhakua.

Korealainen ruoka tuo keittiöön eksoottisen tuulahduksen

Korealainen ruoka on suomalaiseen ja yleisesti länsimaiseen ruokaan verrattuna hyvin erilaista ja siten kovin eksoottista, joten se tarjoaa laajalti mahdollisuuksia uusiin makuelämyksiin. Tyypillisimmillään korealainen ruoka koostuu lihoista, vihanneksista, riisistä, nuudeleista ja tofusta. Näiden pääkategorioiden sisällä on kuitenkin runsaasti variaatioita, mikä tekee korealaisesta ruokakulttuurista äärimmäisen rikkaan ja mielenkiintoisen. Korealaisessa ruuassa perusmausteina käytetään seesamiöljyä, suolaa, valkosipulia, inkivääriä , soijakastiketta, punaista chilitahnaa ja soijapaputahnaa. Nykyään korealaisessa keittiössä käytetään myös varsin paljon länsimaisista ruokakulttuureista tuttuja raaka-aineita ja mausteita.

Korealaisen ruuan tunnuspiirteitä

Korealaisen ruuan tunnuspiirteisiin kuuluu se, että pöytään katetaan useita eri ruokalajeja. Usein pöydässä saattaakin olla jopa parikymmentä erilaista pikkulautasta, joissa on tarjolla monenmoista maisteltavaa. Tämän vuoksi korealaisella ruualla on melko työläs maine, sillä perinteisesti juuri pääruuan ohella tarjoiltavat lisukkeet, joita kutsutaan nimellä banchan, saattavat muodostaa jopa suuremman työmäärän. Usein lisukkeet asetetaan pöydän keskelle kaikkien ruokailijoiden kesken jaettavaksi. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä kalliimpi ja monimutkaisempi tarjolla oleva pääruoka on, sitä enemmän pöydässä on tarjolla lisukkeita jaettavaksi.

Korealaista ruokaa syödessä jokainen ruokailija saa eteensä oman annoksen riisiä sekä kulhollisen keittoa. Koreassa riisiä syödään useimmiten lusikalla kuten myös keittoa, toisin kuin esimerkiksi Japanissa. Toki pöydästä löytyvät myös syömäpuikot, jotka on Koreassa valmistettu metallista. Syömäpuikoilla ruokaillaan banchaneita sekä tietenkin pääruokaa.

Lähes kaikki ovat kuulleet kimchistä. Se on korealaisen keittiön suosituin lisuke, jota on saatavilla oikeastaan jokaisella korealaisella aterialla. Kimchi koostuu käyneistä vihanneksista, joita ovat tavallisimmin kaali ja monenlaiset lisukkeet, joita ovat useimmiten kala, valkosipuli ja jopa hedelmät. Korealaisessa keittössä tunnetaan lähes parisataa erilaista kimchiä, mikä kertoo jotain ruokalajin suosiosta ja levinneisyydestä.

Pääruokana korealaisessa ateriassa on lähestulkoon aina tarjolla jonkinlaista lihaa. Usein liha kypsennetään grillissä, joka on asetettu pöydän keskelle. Tämän grillin ympärillä ovat pienet lisukeannokset. Lihaa kypsennetään pöydässä ruokailijoiden seuratessa tapahtumaa ja grillistä voi puikoillaan napsia haluamiaan lihapaloja, jotka kirjaimellisesti tirisevät vielä puikkojenkin otteessa.

Usein lihapalat siirretään omalle lautaselle, jossa ne voi kääräistä salaatinlehteen riisin ja maustetahnan kera. Lopputuloksena on kerta kaikkiaan suussasulava ja herkullinen elämys, joka vetää vertoja maailman muille huippusuosituille keittöille. Korealainen ruoka hämmästyttää monipuolisuudellaan ja makujen harmonialla, joten kyseessä tuskin on mikään hetkellinen trendi, vaan se on tullut länsimaihin jäädäkseen.

Paleodieetti yhtenä ruokailun mahdollisuutena

Paleodieetti yhtenä ruokailun mahdollisuutena

Paleodieetti oli kuuminta muotia pari vuotta sitten, mutta sillä on yhä vankka kannattajakuntansa. Paleoruokavalion perusidea on se, että ihmisen on terveellisintä syödä sellaista ruokaa, jollaista elimistömme on tarkoitettu käsittelemään jo tuhansien vuosien ajan.

Paleodieetin käytännön toteutus

Käytännössä kaikki sellaiset ruuat, joita esi-isämmekin söivät tuhansia vuosia sitten, ovat niitä, joita meidän kannattaisi syödä tänäkin päivänä. Näitä ruokia ovat luonnollisesti kaikki ne raaka-aineet, jotka ovat saatavilla luonnossa esimerkiksi metsästyksen, keräilyn ja kalastamisen myötä, kuten vaikkapa lihat ja kalat, pähkinät ja siemenet, hedelmät sekä vihannekset.

Nykyteknologian mahdollistamat käsitellyt ruuat, kuten erilaiset jyvätuotteet, maito ja prosessoidut ruuat eivät ole elimistöllemme parhaita mahdollisia vaihtoehtoja, sillä niiden sulattaminen ei ole yhtä vaivatonta. Monelle saattaa tulla yllätyksenä se, että erilaisia jyviä sisältävät ruoat eivät välttämättä olekaan aivan yhtä terveellisiä kuin on aiemmin luultu. Elimistömme ei ole tottunut sulattamaan jyviä yhtä hyvin kuin esimerkiksi vihanneksia. Jyvät sisältävät useita haitallisia ainesosia kuten lektiinejä, gluteenia ja fytaatteja.

Dieetin avulla elimistö saa pitkäkestoista energiaa

Paleodieetti tarjoaa elimistölle tavallista pitkäkestoisempaa energiaa, minkä lisäksi se auttaa myös polttamaan rasvaa tehokkaammin. Paleodieettiä pidetäänkin ihanteellisena vaihtoehtona ruuassa silloin kun halutaan keskittyä parempaan ruuansulatukseen, verensokerin säätelyyn, aineenvaihduntaan sekä unenlaatuun.

Suomalainen ruoka koostuu yksinkertaisista mauista

Suomalainen ruoka koostuu yksinkertaisista mauista

Suomalainen ruoka saattaa hyvinkin nousta tulevaisuudessa kartalle huomattavasti suuremmassa määrin kuin tähän mennessä. Usein suomalaista ruokaa on ulkomailla parjattu mauttomaksi ja yllätyksettömäksi, sillä perinteisesti ruuissa on käytetty vain vähän mausteita – lähinnä suolaa ja pippuria. Saattaa kuitenkin olla, että raaka-aineiden selkeys ja puhtaus nousevat yhä arvostetummiksi seikoiksi tulevaisuudessa.

Tuore kala on valttikorttimme

Nykyään esimerkiksi tuore ja puhdas kala ei ole enää lainkaan niin itsestäänselvä asia kuin mitä se ehkä aiemmin on ollut. Suomalainen kala on parhaimmillaan vasta pyydystettynä ja ripauksella suolaa höystettynä, eikä se juurikaan kaipaa mitään muuta. Kalan oma maku astuu silloin parhaiten esille ja suorastaan sulaa suussa. Raaka-aineiden puhtaus ja tuoreus on muutenkin suomalaisen ruuan valttikortti.

Metsiemme upeat raaka-aineet

Metsämme ovat täynnä upeita raaka-aineita ruuanlaitossa hyödynnettäviksi. Otetaan esimerkiksi suomalaisten metsien marjat ja sienet, jotka jaksavat hämmästyttää ulkomaalaisia vieraita. Kanttarelleista, suppilovahveroista ja karvarouskuista saa loihdittua upeita herkkuja, joiden maku on vertaansa vailla. Marjoista voi valmistaa jos jonkinmoista jälkiruokaa piirakoista kiisseleihin. Mustikoita, puolukoita ja lakkoja ei muualla maailmassa välttämättä noin vain käydä lähimetsästä poimimassa, vaan ne on purkitettu tai pakastettu.

Tulevaisuus näyttää, paraneeko suomalaisen ruuan maine kansainvälisellä tasolla. Nykyseikkoja tarkastellessa näin voi hyvinkin käydä, jolloin kysyntä kasvaa huomattavasti. Ken tietää, ehkäpä jonain päivänä maailmalla nähdään suomalaista ruokaa tarjoilevia ravintoloita enemmänkin!